Kuvataiteilija Reijo Kärkkäisen maalausten parissa Oulussa

 24.4.2025 Taiteiden talo Oulu

Kuvataiteilija Reijo Kärkkäinen on asunut 1980-luvulla Oulussa, ja tämän jälkeen hän on maalannut maailmalla. Tunnemme toisemme jo tältä vuosikymmeneltä, mutta kukapa olisi ajatellut tuolloin, että neljä vuosikymmentä myöhemmin, molemmat omalla sarallamme taiteilijoina, jakaisimme keskenämme yhteistä, samankaltaista sielunmaisemaa, hän kuvataiteiden ja minä runouden kautta!

Tapasimme vastikää huhtikuussa 2025 taidenäyttelyn pystyttämisen yhteydessä Oulussa. Kävin vierailemassa Taiteiden talolla, ja Reijon työt ovat luontaisesti heti kovasti tunnistettsavia. Kotoisia siinä mielessä, että ei ihan nopeati selailtavia settejä. 

Näyttelyn jälkeen jutustelimme Hallituskadulla kahvilassa, jossa tilasin elämäni ensimmäisen brasilialaisen tapiokan. Se kyllä maistui erikoiselle lätylle. Se siitä lätystä.

Reijon työt ovat värikylläisiä. Niissä on tutkittavaa, on kuin katsoisi eri maisemia, ja nousee kokemus siitä, että taidamme jakaa jotenkin yhteistä sielunmaisemaa. Mikään ei ole ennalta piirettyä, itsestään selvää, ulkoa käsin ennalta määrättyä. On sisäinen draivi, joka puskee esiin. Näin on runoudessa, näin koen maalauksissa. Ja kartat, ne ovat täynnänsä eksymisen mahdollisuuksia ja tasoja, joista nousta ylös, sivulle tai manalan majoille.

Oh oh Woody on vuodelta 2023, sekatekniikalla tehty maalaus. Teoksen nimi on viite, Reijon töissä löytyy myös monta Nimetöntä. Minulle nimellä ei ole väliä, mutta eittämättä mietin heti, onko taiteilijan mielessä ollut mahdollisesti Woody Allen vai Woody Guthrie, vai joku muu Woody - vai onko ylipäänsä joku puinen, metsäinen, ollut taiteilijan mielessä maalausta tehdessä. Kun kyseessä on taide, mahdollisuuksia on moneen lähtöön. Se on sama runoudessa parhaimmillaan - löytyy rivien välistä tilaa tehdä omia löytyjä. Löytyy kaarisilta, jossa lukee, "ahne mies tuhosi kotisi". Näin voi käydä. Toisaalta, assosioin, että "ahneella on paskainen loppu", sekin pitänee (ainakin toisinaan) paikkansa. Reijon teoksesta tulee mieleeni Markus Majaluoman tyyli tehdä sarjakuvaa, se on rentoa, pidäkkeetöntä ja omalakista.

Kungfubingo remixed 2005-2022 sivuaa Korona-vuosia, sillä valmistusvuosien pitkän ajanjakson avaa taiteilijan kertomus siitä, kuinka hän tarttui vanhaan työhönsä Koronan lock downin aikana niin, että syntyi halua tuunata, jatkaa, uudistaa vanhaa työtä. Mainio ajatus ja teko! En alkanut kysellä taiteilijalta, mitä meinaat töilläsi, tai mitä sanomaa levität - vastaanottaja tekee omat vastaanottonsa niin runouden, proosan, musiikin kuin kuvataiteenkin saroilla. Onneksi meillä on taidetta, että emme ole yhteiskunnan ajankohtaisen hapatuksen vietävänä kokonansa. Politiikka olkoon oma laarinsa, ja nyt kuuntelemme, koemme, aistimme ja katselemme taiteilijan ääntä.

Kuvateksti: Kungfubingo remixed

Vihreä väri on Morfeuksen koirat Paris Berlin -runoteokseni ominaislaatua. Vihreä näkyy eri vivahteineen Reijon Robocob of the pissfactory remixed -teoksessa. Tykkään vihreästä. Vihreä on kotoisa ja minulle turvallinen väri. 

Eilen olin Oulun kirjailijaseuran uuden kirjakaupan avajaisissa Kirjallisuuden talolla lukemassa runojani vastikää julkaistusta runoteoksestani Nukkuu lintujen kanssa (Atrain & Nord 2025). Keikan jälkeen minua tule jututtamaan kuulija, jolla oli käsissään Morfeuksen koirat Paris Berlin - runoteos (Atrain & Nord 2018). Kannen lisäksi teoksessa on Reijon grafiikkaa, muun muassa viitteitä Beatlesien, Jim Morrisonin, Pariisiin ja ponien autobiografiaan  - ja tämä runouden ystävä pyytää minulta nimikirjoitusta, pyytää kirjalliseksi mentorikeseen, juttelee monen näköisistä ja pyytää anteeksi, että on silti kiinnostunut ostamaan juuri tämän teoksen, eikä uusinta - hän selailee sivuja ja näyttää kuvituksia. Totean, että on hienoa, että hän haluaa runokirjan juuri tästä yksilöstä. Juttelemme myös runokirjojen kuvista, ja ajattelen Reijoa, että Nukkuu lintujen kanssa pärjää kyllä ilmankin tätä kuvastoa, mutta Rosebudiin voimme kyllä jossain vaiheessa päätyä pitämään yhteistä runo-kuvakeikkaa. 

On hienoa, että taiteilija ja runoilja voivat jakaa yhteistä maailmaa - tässä ajassa, kun merkantilismi ja taloussuhdanteet kaikkine sivujuonteineen ovat silkkaa farssia. Aikamme keisareilla ei ehkä ole vaatteita (rahaa kyllä senkin edestä), mutta meillä kerjäläisarmeijan asukeilla on silti ryysymme ja ideaaalimme.

Taiteilija ja Runoilija Hallituskadulla entisen postin nurkilla huhtikuussa 2025.

Reijo Kärkkäisen näyttely Oulussa toukuun 18. päivään saakka.

Pyydän taiteilijaa tekemään jotain muistikirjaani. Kuvassa taiteilija Reijo Kärkkäinen ja hänen ystävänsä, joka seuraa kiinnostuneena, mitä muistikirjan tyhjälle sivulle ilmaantuu.

Taiteilija piirtää oivallisesti kyyköttävän pupun ja lisää puhekuplan: Elämä on papanoita.

Olen niin samaa mieltä.

Kirjoitin runon ja toisenkin - Nukkuu lintujen kanssa

Pasi pesähommissa.

 

Runo päivässä tekee hyvää. Muutama sivu romaanista mukavasti nollaa päivän askareista. En voisi kuvitella elämää ilman kirjallisuutta. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat minulle elinehto. Tätä intohimon ja pakkomielteen kokemusta on hyvä jakaa kaltaisteni kanssa. Onkin hienoa mennä Helsinkiin Oodiin ja kirjaston Saarikoski-matolle julkistamaan ja juhlistamaan uusinta runoteostani Nukkuu lintujen kanssa (Atrain & Nord 2025) mukavalla runopaneelilla. Kutsuttuina paikalla ovat emerita professori ja runoilija-ystäväni Veli-Matti Värri, kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta, ntamon mainio luotsi, filosofi Jarkko S. Tuusvuori sekä runopaneelin juontajana muusikko ja kirjoittamisen monitoimimies Jyri-Jussi Rekinen. Tunnin mittainen runopaneeli käsittää myös kymmenen minuutin verran akustista musiikkia lyriikan hengessä, espanjan ja englannin kielimaastoista. Caskasissa soittavat minun lisäkseni rakas siskoni, monipuolinen kokenut viulisti Raija Pyykkö, sekä monessa kokoonpanossa kunnostautunut kitaristi Petri Kaasinen.

Pentti Saarikosken runous kuuluu elämässäni samaan kategoriaan kuin vaikkapa Henri Michauxn mainiot proosarunot tai Mirkka Rekolan tiiviit, monitulkintaiset runokuvat. Yritin muistella, minkä runoteoksen olisin lukenut viimeksi. Näin se on: liian nuorena menehtyneen Miki Liukkosen runoteos edesmenneen äitinsä muistoksi puhutteli minua. Ja pian olen istahtamassa siihen sohvan kulmaan, jossa Liukkonen istui vielä jokin aika sitten. Oi ajan kulkua!

Nukkuu lintujen kanssa on kuudes runoteos kaikkien yli neljänkymmenen julkaistun teokseni ja kolmen kirjailijavuosikymmeneni aikana. On kirjoitettava. Sielu pyrkii esiin sanoituksessa.

Yllä oleva öljyvärityö syntyi aikanaa kuolleen linnun muistolle.

Nyt kesäkuussa kirjoitan edelleen aloittamaani käsikirjoitusta lasten ja nuorten kirjallisuusterapiasta. Työskentelyni on kestänyt kuluneen kevätkauden, ja kiitän mahdollisuudesta luovaan työskentelyyn Kordelinin säätiötä ja Suomen tietokirjailijoita, sain heiltä merkittävää tukea työskentelyyni.

Tutkimukseni tiimoilta olen tehnyt monia kiintoisia löytöjä. Haluan esitellä teille kirjaterapeutti Bijal Shahin Lontoosta.

 

Your name and affiliation 

My name is Bijal Shah, I’m a book therapist, an author and a poet. I was really keen to pursue my passion for literature, writing and psychology having successfully published a non-fiction book titled “The Happiness Mindset”. I wrote the book post-completion of a diploma in psychodynamic counselling and psychotherapy, a skillset that complements my passion for carefully curating apt books for others. I’m affiliated with the International Federation of Library Associations and the American Library Association. 

 

1.    How did you come to know about biblio/poetry therapy? Do you have a bibliotherapist education, what kind of education is it in your country?

 

There is no specific bibliotherapy training in the UK that is officially recognised. The University of Warwick has developed a course titled “Literature and Mental Health”. There is also a foundation called ReLit — ReLit is the Foundation for the complementary treatment of stress, anxiety and other conditions through immersion in the arts with the believe that great literature, drama, music and the visual arts can relieve, restore and reinvigorate the human mind. They have a particular focus on bibliotherapy: the art of slow reading, especially of poetry.

In terms of how I discovered bibliotherapy — as a little girl, I loved receiving book recommendations from trusted friends and family. Finding the next great read became an addictive habit to mitigate those post-book blues. I loved helping others find new books too and my passion for reading, writing reviews and literature in general inspired me to launch Book Therapy — a novel literary advice service that helps match people to books based on their individual needs, interests and reading habits.

 

2.    Do you read / write yourself? What are their meanings to you? Did you read and write yourself when you were a child?

 

I read extensively, searching for literature, books and poetry that will help others — I’ve curated reading lists for people covering anxiety, bereavement, breaking up with someone, depression, motherhood etc. The full list can be found here.

Yes I do write lots of confessional poetry as a way to make sense of overwhelming issues during challenging times. I’m hoping this will help others going through challenging times. You can find some of my poetry here.

I encourage both writing and writing poetry as great therapeutic tools and you readers might find these articles helpful:

Why Poetry is One of the Most Powerful Forms of Therapy

The Power of Writing Poetry as Therapy

How Writing Poetry Saved Me

7 Books on Finding Great Connection to People and Life

The Power of Self-love and Books to Get You Started

 

3.    What is the cituation in England, do you have a national bibliotherapy association? Do you teach bibliotherapy at the university courses?

 

There is no specific bibliotherapy training in the UK that is officially recognised. The University of Warwick has developed a course titled “Literature and Mental Health”. There is also a foundation called ReLit — ReLit is the Foundation for the complementary treatment of stress, anxiety and other conditions through immersion in the arts with the believe that great literature, drama, music and the visual arts can relieve, restore and reinvigorate the human mind. They have a particular focus on bibliotherapy: the art of slow reading, especially of poetry.

 

4.    Do you have doctoral dissertations about bibliotherapy among children and adolescents?

 

No I don’t have any doctoral dissertations but I have curated “book prescriptions” (tailored reading lists for particular issues and interests) for adults and children. For example, there are reading lists that cover all sorts of developmental milestones for children from toddlers understanding emotions to helping your child manage anxiety to introducing your child to poetry.

 

5.    What are the practices you have in kindersgartens and at school with bibliotherapy? Do you benefit from developmental bibliotherapy?

 

In the UK, pre-schools and private nurseries have their own reading lists appropriate for different ages. Additionally public libraries also offer ‘Storytime’ sessions for toddlers and book club for teenagers where age-appropriate reading is prescribed.

I have carefully curated the following reading lists that address developmental bibliotherapy (that are listed on my website):

Anxiety (Helping your child manage anxiety)

Bullying

Child Development

Creative Writing For Little Adults

Emotions (Learning and understanding emotions for toddlers)

Empowering your toddler

Inspiration for girls

Introducing your child to poetry

Recommended Books for 2 year olds

Recommended Books for 8–9 year olds

Starting Daycare/Pre-school

 

6.    What memorable experiences can you recall in your life, that can be regarded as bibliotherapy?

 

As a little girl, I loved receiving book recommendations from trusted friends and family. Finding the next great read became an addictive habit to mitigate those post-book blues. I loved helping others find new books too and my passion for reading, writing reviews and literature in general inspired me to launch Book Therapy — a novel literary advice service that helps match people to books based on their individual needs, interests and reading habits.

Growing up, my most memorable books have been Louisa May Alcott’s Little Women, Victor Frankl’s Man’s Search for Meaning and Wabi Sabi: Japanese Wisdom for a Perfectly Imperfect Life by Beth Kempton.

Victor Frankl’s Man’s Search for Meaning — the premise of the book is that true happiness comes from the pursuit of something meaningful, our true purpose. Frankl, a prominent psychiatrist and an Auschwitz Nazi death camp survivor, in his sobering yet enlightening memoir, conclusively makes the case that we find meaning in three different ways: (i) through making ourselves useful to others; (ii) through unconditionally loving others; and (iii) through suffering. Whilst the memoir has been out for decades, it seems that far too many of us still continue to chase happiness in the form of pleasure and constant satisfaction, yet too few of us focus on what it is that gives our life purpose or meaning.

Beth Kempton’s Wabi Sabi: Japanese Wisdom for a Perfectly Imperfect Life — the philosophy of Wabi Sabi, which explores the beauty found in the transient imperfection of life, is captured in this book in stunning vignettes that leave you feeling energised and refreshed, particularly after a difficult day. It’s the perfect book for your coffee table to ensure that you’ll refer to it over and over again and get the most out of it.

Lastly, I have to throw in Little Women by Louisa May Alcott — it’s the book that made me want to become a writer, to fall in love, to read more historical fiction, to travel back in time and to bond with sisters and close girlfriends all at once! An evergreen classic, the book explores themes central to all of us — love and death and juggling personal ambition against family commitments.

 

7.    Do you have international collaboration?

Currently, I am not engaging in any international collaboration, however I am affiliated with the International Federation of Library Associations and the American Library Association.

 

Kirjallisuusterapiasta ja Rinnalla-hankkeesta

 Kirjallisuus tekee terää. Eläköön taiteet! 

Kirjoitin tähän blogiin viimeksi vuonna 2014. Olin käynyt Suomussalmella kirjalijavieraana ja Pritneyn poniteatterin tiimoilta. Tapasin myös ihastuttavan lukukoira Justiinan. Tällä hetkellä asiat ovat kiertyneet samoille raiteille: kirjoitan Pritney™-menetelmästä ja lukukoirista. Aika on sujahtanut nopeasti ja vaiherikkaasti. Olen julkaissut monennäköistä kuluneina vuosina.

Nyt on aika jatkaa blogia. Alla on tiivistetysti ajankohtaisimpia aiheita ja ajatuksiani:

Kirjallisuusterapiaohjaajan nimikkeen voi nyt lähteä hakemaan Oulussa toteutuvan koulutuksen kautta, ja koulutuksen kokonaispituus on peräti 90 opintopistettä. Koulutuksen järjestävät Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto. Olen mukana vastuukouluttajana yhdessä Marja-Riitta Vainikkalan kanssa, ja haku koulutukseen on meneillään. Hienoja asioita tapahtuu tällä rintamalla.

Toinen asia on uusi Rinnalla-hanke (Rinnalla – Taide- ja kerrontalähtöinen mentoritoiminta lasten sosioemotionaalisten taitojen oppimisen tukijana varhaiskasvatuksessa), joka sai opetushallituksen rahoituksen. Hankkeessa pureudutaan varhaiskasvatuksen kenttään etenkin taiteiden ja kirjallisuusterapian keinoin. Ajat muuttuvat, nyt ennaltaehkäisevä ja kehityksellinen kirjallisuusterapia otetaan käyttöön pienten parissa. Olen tehnyt tällä rintamalla työtä tohtorinväitöksestäni, vuodesta 2008 lähtien, ja nyt päästään asiaan. Maltan tuskin odottaa. Hanke toteutuu yhteistyössä Turun yliopiston ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Uusi vuosi tuo mukanaan hienoja harppauksia taiteiden ja kirjalllisuuden maailmaan.

"ASIA VALTIONAVUSTUSHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS Valtion erityisavustus lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa TAUSTAA Opetushallitus asetti haettavaksi 12.10.2018 - 12.11.2018 valtionavustuksen lasten sosioemotinaalisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 16 kpl. Avustusta haettiin noin 5,3 miljoonaalla eurolla. Avustuksia myönnettiin noin 2,3 miljoonaa euroa. PÄÄTÖS Opetushallitus on päättänyt myöntää valtionavustusta hankkeelle 61/2178/2018 Rinnalla – Taide- ja kerrontalähtöinen mentoritoiminta lasten sosioemotionaalisten taitojen oppimisen tukijana varhaiskasvatuksessa Rinnalla – Taide- ja kerrontalähtöinen mentoritoiminta lasten sosioemotionaalisten taitojen oppimisen tukijana varhaiskasvatuksessa."

Olkoon vuoden alku imperiumin vastaisku taidetoimintojen puolesta. Kirjallisuus tekee terää. Eläköön taiteet!