Unessa eläimet tulevat ja kertovat jotain tärkeää

 

                                                                                                           Kuva: Eero Väyrynen

Unessa on eläin, ja sillä on asiaa

Sain kertoa toimittajalle tässä vähän aikaa sitten ajatuksiani koiran pitämisen iloista ja vastuista. Oikein kiva! Juttu ilmestyy sitten myöhemmin Koiramme-lehdessä.

Sille vain ei voi mitään, että eläimet kiinnostavat - niin sisäiset kuin nuo oikeat, elollliset ja kaikenkarvaiset ja karvattomat olennot.

Runokirjassani Eläimet heitettiin meren pohjaan (Mäntykustannus) tein yhden sortin lyyrisen matkan. Se on, kun eläimelliset vietit ja vaistot heitetään tuonne tiedostamattoman puolelle, ja sitten ihmetellään, että kuinkas minä näin käyttäydyn.

Tämän kirjani jälkeen en ole juurikaan kirjoittanut runoja (paitsi lastenrunoja), ja joitain aihelmia. 

Mihinkään niistä ei tietenkään pääse, noista sisäisistä olennoista, jotka lymyilevät sisikunnassa, ilmestyen milloin minkäkin puskan tai talon takaa. Mutta nyt ei ole runon aika minulle. Nyt on unen aika.

Viime syyskuussa aloittamani uniprojekti jatkuu nyt viileän analyyttisesti. Syyskuussa 2011 aloin pitää unipäiväkirjaa, säntillisesti ja kaiken ylös kirjaten. Tässä muutamana viime päivänä olen selaillut uniani "sillä silmällä", että kohta minä tulen ja tarraan tutkijan aikeineni ja otan selkoa, mitä te yritätte minulle puhua.

Ja kas, initiaatiouneni oli karjalankarhukoira. Muitakin eläimiä on, ja ihmisiä, solmukohtia, aggressioita, hyväksymisen tarvetta, epävarmuutta, hellyyttä, rohkeutta, avuttomuutta, liikkumattomuutta, outoja asioita, outoja maisemia, upeita näkyjä ja ulkomaita...eikä kaikkea viitsi vihjatakaan.

Ja kämä kaikki rikkaus on jokaisen saavutettavissa, milloin vain.

Carl Gustav Jung puhuu unista, kuinka ne ovat avain individuaatioon, itseksi tulemiseen. Onhan se erikoista, että ihminen on muutoin niin herra talossaan, mutta sisältään kumpuavista unistaan - toisesta todellisuudestaan - hänellä ei välttämättä ole käsitystä.

Olen siis kuuntelemassa unikoiran puhetta. Kirjoitan näistä artikkelia, ja syksyllä tulee Oulun yliopistoon kaksipäiväinen Jung-symposium, jossa viimeistään avaan tätä tutkimusmatkaani enemmän.

Nyt painun pehkuihin....

jk. kirjoitan vielä  piakkoin painajaisunista ja niiden tarpeellisuudesta meille jokaiselle. Olkaa kuulolla. Hyvää yötä maailma!